tiistai 30. heinäkuuta 2013

Alkoholista yhteiskunnassa

Kuinka luoda kymmeniätuhansia työpaikkoja, lisätä yhteisöllisyyttä, vähentää alkoholihaittoja ja samalla lisätä meidän kaikkien viihtyisyyttä? Yksinkertaisesti korjaamalla pahasti raiteiltaan lähtenyt alkoholipolitiikka. Ja kun sanon "raiteiltaan lähtenyt" tarkoitan kieltolakia jonka henkiselle perinteelle nykyinen alkoholipolitiikkamme pohjautuu. Tietenkin parannuksia on tapahtunut mutta ne ovat varsin lieviä. Itsestäänselvyydet on pystytty hoitamaan, esim. se että naiset pääsevät yksin ravintolaan mutta ei tilanne hyvä ole ja vielä kaukana järkevästä.

Kaikessa ongelmanratkaisussa tulee ensin hahmottaa ongelma. Näitä pääasiassa ovat erilaiset fyysiset alkoholihaitat sekä syrjäytyminen. Järjestyksenpidolliset ongelmat tulevat vakavuusluokassa kaukana perässä kuten salakaupat yms. lieveilmiöt. Molempien pääasiallisten ongelmien voidaan katsoa johtuvan siitä, että alkoholia juodaan ja etenkin syrjäytymisen siitä, että sitä juodaan yksin. Ensimmäinen, intuitiivinen, ratkaisu on yksinkertaisesti kieltää alkoholi. Sitä kokeiltiin, ei toimi.

Ihminen on kädellinen ja siten jakaa ominaisuuksia muiden sukumme edustajien kanssa. Samaan tapaan kuin ihmiset, muut apinat kehittävät alkoholiriippuvuuden samassa suhteessa väestön määrään jos alkoholia vain on saatavilla. 10% on selvinpäin, 85% käyttää kohtuudella ja 5% vetää sen minkä kerkiää. Alkoholin käyttö on meille lajityypillinen ominaisuus jossa on omat haittapuolensa. Koska emme voi noita haittoja poistaa yhtään helpommin kuin lopettaa kahdella jalalla kävelyä, täytyy meidän keksiä tapa jolla ne painetaan minimiin. Ja tässä auttavat alkoholin positiiviset puolet.

Alkoholi työllistää paljon ihmisiä. Marketit, Alkot, ravintolat. Siinä varmaan pääasialliset työllistäjät jos tuotantoa ei oteta lukuun. Suomen nykyisessä alkoholivälitysjärjestelmässä jätetään täysin huomiotta se, että nämä työllistäjät saavat samalla määrällä alkoholia aikaan selkeästi eri määrän työpaikkoja. Kun marketti tai Alko myy yhden tonnin (1000 kg) alkoholituotteita tarvitaan työntekijöitä tasan kaksi, kassa ja varastomies. Kun ravintola myy yhden tonnin alkoholituotteita tarvitaan työntekijöitä huomattavasti enemmän.

Minuutti/0,5l/tuote ->
1000/0,5*1min =
2000min =
33 Tuntia ja 20 minuuttia

Ravintola auki 6 tuntia =>
33h22min /6h =
5,55 =>
6 työntekijää

Tämäkin tapahtuisi niin että työntekijät laskisivat hanasta kaljaa tauotta koko tuon 6 tuntia. Todellisuudessa luku on lähempänä kahtakymmentä työntekijää. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että alkoholitonni on marketista ostettuna halvempi vähintään välistä puuttuvan kahdeksantoista työntekijän palkkojen erotuksella. Ja tähän kun laskee vielä päälle järjestyksenvalvojat sekä ravintoloiden yleensä huomattavasti korkeamman neliövuokran niin kulurakenne alkaa varmasti pikkuhiljaa avautua. Eipä siis ole mikään ihme että Suomen maassa myydään vähittäiskauppana n.6 kertaa enemmän alkoholia kuin ravintoloissa. (Tilastokeskus 2012)

Nykytilanne:
Marketit ja Alkot myyvät bulkkina alkoholia mahdollisimman halvalla => ihmiset ostavat koteihinsa paljon alkoholia, juovat yksin ja syrjäytyvät. Työllistävä vaikutus ei pysty peittämään haittojen kustannuksia jolloin ihmiset jäävät vaille apua.

Optimitilanne:
Ihmiset lopettavat kotona juomisen ja siirtyvät ravintoloihin => ihmiset juovat ryhmässä jolloin yhteisöllisyys ja yleinen sosiaalisuus lisääntyvät. Työllistävä vaikutus poistaa itsessään jo suuren määrän syrjäytymisvaarassa olevia ja lisääntyneet verotulot (etenkin arvonlisä- ja tuloverosta) yhdistettynä pienempiin sosiaalimenoihin tasoittavat tilanteen ainakin nykyistä huomattavasti paremmiksi.

Nyt tullaan sille alueelle jossa voidaan ihan oikeasti, ja varsin nopeasti, tehdä hyviä tuloksia. Ensimmäinen ja tehokkain ratkaisu olisi alkoholiveron poistaminen ravintoloilta. Tämä johtaisi tietysti jonkinasteiseen tulonmenetykseen valtion osalta mutta tällä asialla on moninaisia kerrannaisvaikutuksia jotka täytyy ottaa huomioon. Veron poisto saisi ravintoloiden hinnat tippumaan kuin lehmän hännät. Tämä on tärkeää tehdä niin että vero on alkuun 0% jotta hintavaikutus olisi mahdollisimman iso. Jo tämä saisi ihmiset käyttämään enemmän ravintoloiden palveluja. Lopullinen niitti olisi alkoholiveron nosto vähittäiskaupan osalta.

Huomionarvoista on se että vero poistuisi sieltä ketjun alkupäästä, nimenomaan alkoholin tuoteverosta. Kaikki muu verotus, arvonlisä-, liikevoitto-, työntekijöiden tuloverotus, pysyisi ennallaan. Vaikka alkoholiveron tulo menetetään nousevat näiden kaikkien muiden verojen tulot roimasti. Ja jos näyttää siltä että tulokokonaisuus uhkaakin jäädä pakkasen puolelle niin ravintoloille voidaan kyllä laittaa alkoholiin arvonlisäveroa muutama prosentti. Tärkeintä on löytää tasapainotila jossa ravintoloiden, täysin ylivoimainen, työllistävä potentiaali otetaan hyötykäyttöön samalla kun valtion tulot pysyvät ennallaan tai parhaassa tapauksessa lisääntyvät.

On tutkittu että alkoholiveron nostolla ei ole mitään kunnon vaikutusta jos sitä ei tehdä kerralla 40%. Tällä tarkoitetaan tilannetta jossa tähdätään käytön vähentämiseen hintaa korottamalla. Suomen kohdalla tarkoitus olisi enemmänkin ohjata kulttuuria kuin kahlita sitä. Tähän tarkoitukseen (ja ravintoloilta vähentyneen verotulon peitoksi) markettien ja Alkojen veroastetta voitaisiin nostaa 10-15%. Tämä voisi johtaa niinkin ällistyttäviin yhtälöihin että ihmiset jättävät Alkossa Kossun ostamatta koska 2 snapsia, mikä oikeasti halutaan, saa ravintolassa vihdoin halvemmalla.

Marketeille hinnankorotusta kun samaan aikaan lähikuppilassa hinta tippuu 80%. Tämä saa ihmiset käyttämään enemmän ravintoiden palveluita. Johtuen markkinoiden nykyisestä epäsuhdasta jo 15% siirtyminen markettien hyllyiltä ravintoloihin myytäväksi TUPLAISI ravintoloiden alkoholin myynnin. Ja se on paljon, todella paljon. Jokaiselle tarjoilijalle voidaan palkata kaveri. Huomionarvoista on se että tämä malli ei lisäisi alkoholin käyttöä. Käyttö vain suunnataan uudelleen sosiaaliseen ympäristöön joka samalla työllistää jolloin positiiviset puolet hautaavat negatiiviset paremmin alleen.

Ja jos oikeasti halutaan homman toimivan niin samalla luovutaan ravintoloiden täysin turhasta aukioloaika kontrolloinnista. Alkoholilaki tulisi myös anniskelun osalta saattaa ajantasalle siten, että etenkin venäläisten suosimat alkoholin tarjoilutavat tulisivat jokapäiväisiksi. Tämä olisi iso apu jo nyt hurjassa nousussa olevan turismin kehittämiselle. Samalla olisi perusteltua pudottaa myös ravintolaruoan ALV:tä mutta ymmärrän että ei sitä kaikkea varmaan voi saada ja varmasti tämä manooveri lisää myös ravintolaruoan myyntiä. Itseasiassa on herätelty ideaa eräänlaisesta "kestikievari"-kulttuurista myös maaseudun elävöittäjänä. Jos samalla saataisiin hoidettua pienpanijoita piinaavat lakikoukerot historiaan niin matkailuvaltti olisi löytynyt.

Tärkeintä on tajuta se että alkoholi on olemassa, se tulee jatkamaan sitä ja siihen tulee muodostaa toimiva suhde. Nykyiset keinot viilailla prosentteja on vain turhaa poliittista peliä, tämä malli sentään tekee jotain.

Ja tietenkin se lähtisi räpylästä, vähäsen. Niin siinä on käynyt aina. Kun alkoholilakia on höllennetty niin ihmiset ovat ottaneet hetkellisestä vapaudentunteesta kaiken irti ja meno on hetken mitä on. Mutta kaikki tasoittuu, meno on nykyään varsin rauhallista ja yksi alkoholi-kielteisimmistä sukupolvista on juuri kasvamassa. Tärkeää on tajuta, että tilanne on huomattavasti parempi kuin ennen, ainakin palveluiden yms. osalta. Yksin siinä mennään metsään että annamme surutta markettien myydä olutta yksinäisille metsään. Nämä, ihan tavalliset, asiat voisi hoitaa toisellakin tapaa.

1 kommentti: